Työhuoneessa ilmastointi suhisee yhtä monotonisesti kuin minun pääni sisällä pyörivä mitäänsanomaton ajatus. Juuri nyt on vaikea päästä alkuun, ideoida ja saada jotain järkevää aikaiseksi. Huoneen muut jäsenet keskustelevat boteista, hakukoneista, interaktioista ja muusta mistä, en saa kasattua mitään järkevää kokonaisuutta.
Jostain sisimmästä tulee mieleeni tilkkutäkki. Jos nyt alkaisin tekemään tilkkutäkkiä, millaisia värejä käyttäisin. Pohjaväri, kuviot, rakentaisinko monimutkaisen vai ihan vain neliöistämuotoisista tilkuista.
Tuumailen itsekseni mistä löytäisin tarvikkeet siihen. Kaapissani saattaa olla joitain vanhoja risaisia ja kuluneita vaatteita. Kirppariltakin voisi käydä hakemassa vaikkapa vanhoja verhoja tai joitain kivoja kuviollisia vaatteita joita voisi hyödyntää.
Tilkkutäkin tekeminen muistuttaa minua tämänhetkisestä tilanteestani.
Koko menneen talven ovat opettajat yrittäneet antaa tilkkuja ja ompelutarvikkeita reppuuni työharjoittelun varalle. Kaikki tilkut ovat olleet uusia itselleni ja tarvikkeetkin outoja. Siitä löytyy monen väristä jo kokoista tilkkua. Olen yrittänyt tallentaa ja laittaa ne järjestykseen, odottamaan hetkeä, jolloin on aika ottaa ne pöydälle työn alle. Osa tilkuista saattaa olla aika tiukassa rutussa korin pohjalla. Joudun varmasti suoristamaan ja silittämään moneen kertaan ennenkin voin ommella ne toisiinsa. Mahtavatko tilkut riittävän pitkälle peitteen tekemiseen. Jännitystä lisää seikka, että muistinkohan ottaa kaikki saatavilla olevat tilkut mukaan, millaisia ompeluneuloja ja lankaa repustani mahtaa löytyä näille tilkuille.
Valitsen rohkeasti hieman paksumpaa lankaa ja isomman neulan. On pakko antaa itselle mahdollisuus hiukan karkeampiin ompeleisiin sillä taidot ovat vielä kuten kävelemään opettelevalla lapsella. Keikahdus kumolleen, nousu ja uusi yritys. Riittävän monta pyllähdystä takaa tasaisen ja varman liikkeen loppuelämäksi.
Pohdin peitettä ja sen tilkkuja, joita olen aikaisemmin elämäni varrella liittänyt yhteen. Täkin värit ja tilkkujen koko sekä muodot ovat tyystin erilaisia kuin uusimpien tilkkujen.
Haluan kasvattaa täkkini kokoa, jatkaa kasaamista ja rakentelua. Lohdutan samalla itseäni, että eiköhän niistä saa sommittelemalla ihan kohtuullisen hyvän lopputuloksen.